Viime viikolla kolahti postilaatikkoon uusin Koti ja Keittiö -lehti. Sen parissa vierähti tovi jos toinenkin. Todella virkistävää lueskeltavaa minunlaiselleni maitokahvi-, kermakakku- ja ”carpe-diem” -sisustuksiin kyllästyneelle. Miten ihanaa onkaan, että niin monessa nuoressa kodissa arvostetaan kalustusta, jonka useat ikäiseni ja noiden tavaroiden keskellä kasvaneet laittaisivat surutta kaatopaikalle – tuon huomisen antiikin. Jokainen aikakausi ja design ansaitsevat arvostuksensa. Oma kotimme on hallittu (?) kaaos kaikkea mahdollista yhteisen elämän varrella kertynyttä. Kaappien kätköistä mm. löytyy äkkiä laskien ainakin viittä eri tyyliä olevat kahvikupit asetteineen. On isännän tädiltä perityt kultareunaiset ruusukupit, häälahjaksi yli 30 vuotta sitten saatu Arctica Seita serviisi, ensimmäiseen yhteiseen kotiin ostetut omenankukin koristellut kupit ja hartaasti pari kerrallaan kerätyt Pentikin Riekko kahvikupit… Unohtamatta myöskään isännän kotoa perittyjä vanhoja Arabian riisiposliinisia mokkakuppeja. Kuka niistä nyt hennoisi luopua, en minä ainakaan!
… on henkilökohtainen blogini, joka sisältää ajatuksia ja välähdyksiä elämästä, kodista, sisustuksesta, remontoinnista, tuunauksesta, puutarhasta ja koirista. Ja mitäpä se olisi elämä ilman hyvää ruokaa ja juomaa?
TUTTUA JA TURVALLISTA 