Alati uusiutuva näyttämö

Eräänä sateisena kesäloman keskiviikkona sattui Osuuskaupan lehtihyllystä käteeni uuden ”Asun”-sisustuslehden ensimmäinen numero. Tykästyin lehteen heti ensi lukemalta, sillä jo pääkirjoitus sopi yksiin ajatusteni kanssa. Päätoimittaja Ulla Koskinen kirjoittaa, että ”Sisustaminen ei ole suorittamista, vaan jatkuvasti arjessa mukana oleva elämäntapa käsitellä omaa ympäristöä välillä isosti, useimmiten kuitenkin hyvin pienin keinoin”.

Juuri näin! Aina ei tarvita isoja rahallisia satsauksia. Jo pelkällä kalusteiden paikkaa vaihtamalla saa kotiin uutta ilmettä. Jollekin on tärkeää, että sohva on samalla paikalla kun on aina ollut ja muutos on kauhistus. Jollekin taas tuottaa iloa nähdä koti alati uusiutuvana näyttämönä. Olen monesti pohtinut näiden kahden ihmistyypin eroja, mutta aivan varmasti molemmille koti on tärkeä paikka.

Omassa kodissamme huonekalut humpsahtavat huoneesta toiseen vähän väliä. ”Taas vähän möbleerasin”, kuten meillä sisarieni kesken on tapana sanoa. Kun jouduimme jokunen vuosi sitten etsimään paikat mieheni lapsuuskodista jääneille tavaroille, oli kaupunkikotimme hetken kuin ”kutvosen kaluste”. Eri aikakausien sohvat, elämää nähneet pöydät ja piirongit olivat suloisessa sekamelskassa ripoteltuina sinne tänne ja osaa oli viety maallekin. Iloitsen vieläkin siitä, että näistä ainoastaan yhden ”mummosohvan” jouduimme antamaan Kierrätyskeskukseen.

DSC02430 (2)

Tänä kesänä on aurinko paistanut säästeliäästi. Tai ainakin siltä tuntuu. Lomapuhteina olemme isännän kanssa poistaneet lomakodin olohuoneesta synkän paneeliverholaudan loisteputkivalaisimineen ja korvanneet sen valkoiseksi maalatulla sirommalla kotelolla, joka peittää katon rajassa kulkevat patteriputket. Huone valaistui kertaheitolla ja unohduinkin eräänä päivänä hetkeksi ihailemaan valon ja varjon leikkiä kalusteiden pinnoilla…

Työpisteeni olohuoneen nurkassa pölyineen päivineen... ja vanha kunnostuskärpäsen puremaa odottava klaffilipasto.

Työpisteeni olohuoneen nurkassa pölyineen päivineen… ja vanha kunnostuskärpäsen puremaa odottava klaffilipasto.

Kunhan saamme vielä uudet verhotangot paikalleen ja verhot ompelimosta, niin lomakodin kasvojenkohotus ja yksi ”oman ympäristön käsittely pienin keinoin” on taas tehty.

Mukavaa sateista heinäkuun torstaita ja viikonlopun odotusta!

Huonekalukaupan poistonurkasta pelastettu tuoli on kaunis kuin koru.

Huonekalukaupan poistonurkasta pelastettu tuoli on kaunis kuin koru.

DSC02451 (2)

Mainokset
Kategoria(t): Lomakoti Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s