Syyslomatunnelmia

Heti alkuun tiedoksi: tällä kertaa en mainitse tuunauksista mitään. Heh…! Kynttilöitä vilahtaa kuvissa, koska ilman niitä todennäköisesti en voi elää, eikä mikään näytä miltään – kai?!  Syksyn lomanen tuli ja meni, tuli ladattua akkuja, työläppärikin pysyi kiinni ja puhelimesta vain kerran vilkaisin sähköposteja. Ei olisi pitänyt, työasiat herättivät heti seuraavana yönä. Onneksi on ihanat kollegat, jotka hoitavat akuutit asiat poissa ollessani. Totesin, että kukaan ei ole korvaamaton ja jatkoin lomaa tyytyväisenä.

Ensi töikseni mökille saavuttuamme leipasin kaakun (kyllä – kaakun, niin meillä Etelä-Pohjanmaalla sanotaan), koska viimeiset omenat olivat pudonneet puusta ja ne piti hyödyntää jotenkin.

Ruokapuolella päätin kokeilla jotain uutta. Ankanrintaa emme ole koskaan aiemmin itse valmistaneet ja hiukan jännitti miten mahtaa onnistua. Kaasugrilli on viime aikoina vähän temppuillut, joten otimme käyttöön ikivanhan ja luotettavan hiiligrillin, sen on  edesmennyt appeni joskus hitsannut ruostumattomasta teräksestä. Grilli ei pettänyt tälläkään kerralla. Isäntä joutui grillausvastaavaksi. Jälkikypsensin ankanrintoja hieman liian pitkään, olisivat saaneet jäädä sisältä hieman enemmän roseeksi. Toki hyviä olivat silti.  Kaveriksi keitin pihan viinimarjoista  kastikkeen ja pyöräytin pannulla esikeitetyt ruusukaalit, jotka lopuksi kruunasin parmesaaniraasteella.

Saimme vietyä veneen säilytykseen viikon loppupuolella. Nyt saa vaikka tuuli tuivertaa, pakkanen paukkua ja lumi pöllytä, suojassa on seuraavat kuusi kuukautta. Tulihan sillä ajeltua järvellä kokonaista yhden kerran kesän aikana 🙂 . Jospa ensi kesänä olisi paremmat veneilykelit.

Lomasäät vaihtelivat sateesta aurinkoiseen ja aurinkoisesta sateeseen… Mutta sitähän se on Suomen syksy. Onneksi ei kuitenkaan lunta vielä…

Apua! Kohta on käsillä glögikausi!