Joulufiilistä, nytkö jo?

Tänä viikonloppuna kaivoin esille kaikki joulukoristeet ja kävin ne läpi yksitellen. Tarvitsenko noita kaikkia oikeasti, laatikkokaupalla koristetta jos jonkinmoista. Osa niistä on kulkenut mukana muutosta toiseen pääsemättä enää vuosikausiin esille tuomaan kotiimme joulutunnelmaa. Totesin, että en todellakaan tarvitse. Iso laatikollinen tonttuja, kransseja, palloja ym. hetken mielijohteesta ostettuja lähtee lahjoituksena helluntailaisten kirpputorille – jospa ne sieltä löytäisivät kodin, jossa voivat tuottaa iloa jollekin muulle.  Jäljelle jäivät vain ne merkityksellisimmät – perityt, lahjaksi saadut ja harkiten hankitut. Vaatehuoneeseen tuli rutkasti lisää tilaa!

Ensi viikonloppuna on 1. adventti ja siitä sitten mennään isoin harppauksin kohti joulua. Niinpä innostuin laittelemaan jouluista asetelmaa keittiön pöydälle, jonka sain (isännän ollessa maalla 🙂 ) hiottua ja maalattua tunkkaisesta ruskeasta valkoiseksi.

Tänä aamuna oli pakkanen kuorruttanut kauniiksi lumettoman maiseman. Nyt sitten alkaa aprikointi saammeko valkoisen vai kenties mustan joulun. Itse en hirveästi lunta (ja lumitöitä) kaipaa, mutta pieni kerros valkoista toisi kyllä kaivattua valoa pimeyteen.

Hyvää alkavaa viikkoa ja 1. adventin odotusta!