Kesä 2018 on ollut ennätyksellinen – hellettä on piisannut ja luonto välillä kipeästi kaivannut vettä. Uskomatonta, mutta totta, puutarhan ja metsän sato on ollut tänä kesänä hurja. Meillä on maalla yksi ainut omenapuu, joka on ollut runsassatoinen aina. Nyt sen oksat painuivat jo heinäkuussa luokille omppujen painosta.
Yllä olevat kuvat ovat muutaman vuoden takaa, mutta ne voisivat hyvinkin olla miltä syksyltä tahansa. Isäntä toi pari viikkoa sitten maalta kopallisen omenoita ja haeskelin helppoa reseptiä kakulle, johon saisin käytettyä niistä mahdollisimman paljon. Kodin Kuvalehdestä 17/2018 löytyi sopiva. Omena-rahkakakku oli helppo tehdä. Lopuista ompuista keitin hilloa, joka sai makua vaniljatangosta, tummasta sokerista ja kanelista. Sen ohje on peräisin HS-ruokatorstaista 23.8.2018.
Kakku jäi sisältä hieman liian kosteaksi, vaikka tikulla kokeillessa se vaikutti kypsältä. Olisi ehkä pitänyt pidentää paistoaikaa. Tai sitten vika oli meidän ikivanhassa uunissa. Maussa ei ollut mitään vikaa – kakku hupeni lautaselta kiitettävässä tahdissa 🙂 Ehkä kokeilen samaa reseptiä uudemman kerran mökkikeittiössä syksyn mittaan, katsotaan sitten onko vika uunissa vai leipojassa. Reseptissä kyllä sanotaan, että paistoaika riippuu omenoiden mehevyydestä. Äidin vuosikymmeniä palvellut alumiininen kakkuvuoka on vain niin soma ja ihana muhkuroineen päivineen 🙂
Omenahillon aion käyttää omenahillo-kardemummajäätelökakkuun, jonka ohje on peräisin samasta HS-ruokatorstaista.
TUTTUA JA TURVALLISTA 