Kurkistus mökin keittiöön

Ihana aamu. Aurinko paistaa ja lumi sulaa ihan silmissä. Talviloma vetelee viimeisiään.

kahvi1

vaasa.jpg

purkit

omput

Isäntä teki pari vuotta sitten mökin keittiöön uuden kaapin. Kaappi on keittiön ”kierrätyskeskus”, joka säilöö sisäänsä mm. luetut lehdet ja tyhjät juomapullot. Kaapin ovi oli meillä jo valmiina ja isännän kätevistä käsistä ja levystä syntyi kaapin runko. Kaapin päälle suunnittelin yläkaappia ja paikkaa mikrouunille, mutta täytyy sanoa, että nurkka olisi mennyt siitä aivan tukkoon. Sen sijaan tein tuohon meille ”aamiaiskaapin”, mutta ilman ovia : )  Eikös semmoinen nyt pidä joka keittiössä olla?

Aamiaispiste vaatii vielä sähkörasian ja lisävalaistusta. Ensi viikolla alkaa sauna/pesuhuone/vessaremontti, joten sähkömiehellä tulee meille asiaa muutenkin. Ehkä siinä yhteydessä saamme tuonkin nurkan sähköistettyä.  Toistaiseksi ollaan jatkojohdon varassa.

Tulevasta pesutilaremontista kerron myöhemmin ennen ja jälkeen -kuvineen, mutta siihen taitaa mennä vielä tovi…

DSC04928_edited-1

Ja nyt rautakauppaan tekemään hankintoja!  Aurinkoista lauantaipäivää!

 

Kesäaamun ihana valo

Niinhän se kolmiviikkoinen loma taasen hurahti. Maalla. Kaikenlaista touhua sisälsi – sukulaisvierailuja puolin ja toisin, terassin rakentamista, puutarhanhoitoa, hiukkasen kotomaan matkailua ja loputtomalta tuntuvan määrän raakalaudan maalaamista aidanrakennusvärkiksi. Kerittiinhän sitä vielä siskojen, serkun ja kälyn kanssa toki tyttöjen reissulla Ruotsin puolella piipahtaa. Ja siskojen kanssa maalaiskirpputorilla kiertää ihan väsyksiin asti, vaikkei oikein mitään edes ostettu… saati tarvittu.

Yhtä kaikki, sitä elämän kultareunaa, tuli kerättyä roimasti – mukavista hetkistä  sukulaisten kanssa, yhdessäolosta, keskusteluista, yhteisistä muistoista ja tunteesta, että kuuluu johonkin – tänne, omien joukkoon.

IMG_0063
Aamuaurinko kurkistaa keittiöön

Ehkä kaikkein parasta lomassa kuitenkin oli kiireetön puuhastelu isännän kanssa – milloin vietiin purkulautakuormaa jäteasemalle, milloin haettiin veneveistämöltä kuorma uutta lautaa, tai kun aamulla katsottiin taivaalle ja mietittiin tuleeko sateeseen taukoa sen verran, että voidaan jatkaa aidan maalaamista tai terassin rakentamista, vai tuleeko tästä luppopäivä sisätiloissa. Tai kun illallisen jälkeen istuttiin yhdessä sohvalla ja kuunneltiin lempimusiikkia.

Ja ne aamut – useasti aurinko herätti jo viiden aikaan, enkä millään olisi enää malttanut jatkaa unia. Aamun hiljaisuudessa iski monesti myös suunnaton ikävä karvatassua, jonka kanssa aamulenkit ovat saaneet päivän käyntiin vuosikaudet. Nyt päivän aloittivat Hesari ja kahvinkeittimen porina.

palaset

IMG_0080

IMG_0087

IMG_0069

IMG_0070

Loma on ohi, mutta kesä jatkuu!

Nämä kuvat otin eräänä aamuna, kun seurasin valon lisääntymistä. Oli oltava ripeä, sillä varjot ja heijastukset muuttuivat nopeasti auringon noustessa korkeammalle.

 

 

 

Kiireetön pääsiäinen maalla

Ensimmäinen pääsiäinen lomakodissamme – tessu, isäntä ja minä. Pitkänperjantain aamuna jätimme hetkeksi taakse pääkaupunkiseudun hektisen elämänmenon ja pakenimme 400 kilometrin päähän. Pohjanmaalle.

IMG_0086 (2)

Pääsiäislauantain aamuna tuskin olimme saaneet silmämme auki kun se alkoi…. Ovikello soi taukoamatta. ”Virvon varvon…” Trulleja! Juurihan nuo viikko sitten palmusunnuntaina kotona pääkaupunkiseudulla valtasivat tienoon ja nyt ne ovat täällä. Toki muistan omasta lapsuudestani 60-luvulta, että pääsiäislauantai oli SE päivä. Silloin kierreltiin äidin esiliina kaksin kerroin kiedottuna ympärille, vesiväripisamat naamassa ja kahvipannu kädessä toivottamassa naapurin tädeille hyvää pääsiäistä. Siihen aikaan ei virvottu tuoreeks terveeks palkkion toivossa, mutta oltiin onnellisia yhtä hyvin pullapalasta, pennin kolikosta kuin karkistakin.

IMG_0084 (2)

DSC02168 (2)

IMG_0087 (2)

DSC02160 (2)

DSC02172 (2)

Lankalauantain iltana täällä syttyivät kokot. Pääsiäisvalakeat. Rannoilla, maatalojen pihoilla ja kyläseurojen kokoontumispaikoissa tulet roihusivat iloisesti polttaen risukasat taivaan tuuliin. Tutuilla seuduilla Etelä-Pohjanmaalla ja Vaasassa jo monta pääsiäistä viettäneinä tiedämme sen minkä Wikipediakin – ”aiemmin uskottiin, että juuri tuona päivänä, jolloin Jeesus oli kuolleena, Jumalan suojeleva vaikutus oli pienimmillään, ja kokkoja poltettiin noitien ja pahojen henkien karkottamiseksi. Uskomus oli, että mitä enemmän kokosta nousi savua ja kipinöitä, sen parempi. Noidat ja muut pahat henget eivät päässeet savun ja kipinäsateen läpi ihmisiä vahingoittamaan”.

Kokkoperinne elää siis edelleenkin ja on tärkeä osa pohjalaista pääsiäisen viettoa. Hyvä niin, sillä perinteet ovat tärkeitä ja luovat turvallisuutta.

Palavan puun tuoksu leijaili vielä ilmassa ja savukiehkurat nousivat taivaalle kun lähdimme koiran kanssa lenkille hämärtyvään iltaan. Pikkunoidat oli lahjottu tyytyväisiksi ja lauantai kääntymässä yöksi.

IMG_0168 (2)

Tänään toinen pääsiäispäivä on ehtinyt iltaan ja on aika panna kiireettömästi vietetty pääsiäinen pakettiin. Mitä jäi mieleen päällimmäiseksi…? Lumen alta paljastuvien peltojen tuoksu, sarastava kevät, kokkojen kajo, hyvä ruoka ja juoma, sukulaisten läheisyys ja omien rakkaiden seura. Siinä ne tärkeimmät.

Hyvää alkanutta viikkoa!

IMG_0565 (2)

Keittiöfiilistelyä maalla

Pikkuruinen retropannu hoitaa nykyisin teepannun virkaa.
Pikkuruinen retropannu hoitaa nykyisin teepannun virkaa.

Vuodenvaihteen pitkien pyhien aikana ehdittiin piipahtaa myös maalla. Ulkona joko pakkanen huiteli välillä -23 asteessa, vettä vihmoi tai lunta tuprutti taivaan täydeltä. Siispä pakollisia koiran ulkoilutuslenkkejä lukuunottamatta oli mukava keskittyä sisällä oleskeluun ja flunssasta toipumiseen. Ihanaa oli olla vain! Tai – ei nyt ihan. Työpisteeni virkaa hoiteleva vanha klaffipiironki siirtyi eteisestä olohuoneen puolelle ja olohuoneesta kannettiin lipasto eteiseen.
Päivä pitenee kukonaskeleen kerrallaan ja mitä enemmän kevättä kohden mennään, sitä kuumeisemmin täytyy miettiä mihin kohtaan taloa isken remppakynteni seuraavaksi. No jaa… totta puhuen minä suunnittelen ja kätevä isäntä toteuttaa. Keittiö rupeaa nyt olemaan pikku hiljaa mieluinen. Enää pientä fiilausta vailla…

Keittiö 1

Keittiö 2

Jossakin vaiheessa vaihdamme valkoisen jää-viileäkaapin rosteriseen jää-pakastinkaappiin.
Jossakin vaiheessa vaihdamme valkoisen jää-viileäkaapin rosteriseen jää-pakastinkaappiin.
Uudet tasot eivät nyt ihan istuneet vanhojen kaappien mitoitukseen, joten isännällä on tiedossa vielä näpertämistä.
Uudet tasot eivät nyt ihan istuneet vanhojen kaappien mitoitukseen, joten isännällä on tiedossa vielä näpertämistä.
Loppiaisaaton illallinen katettuna
Loppiaisaaton illallinen katettuna

Keittiöremppaa lomakodissa

Taloksi on asetuttu. Muutto osui sopivasti talvilomaviikkoon ja nyt sitten kesälomalla on tehty paikkoja oman näköiseksi. Joku sanoisi, että… vauhdilla. Keittiöön on asennettu astianpesukone ja uusi hella, liesituuletin, tiskiallas ja hana sekä korvattu vaaleat työtasot mustilla. Vanhat täyspuiset keittiökaapit kelpaavat vielä oikein hyvin. Täytyy sanoa, että muutos on häkellyttävä ja miellyttää. Ja kaikki loppujen lopuksi pienehköllä rahalla ja itse tehden.

Tässä lopputulos. Vasemmanpuoleiset kaapit ovat jo saaneet uudet mustat vetimet. Ostin Ikeasta vain muutaman kokeeksi. Mielestäni sopivat kokonaisuuteen oikein hyvin.
Tässä lopputulos. Vasemmanpuoleiset kaapit ovat jo saaneet uudet mustat vetimet, ostin Ikeasta vain muutaman kokeeksi. Mielestäni sopivat kokonaisuuteen oikein hyvin, joten täytyypä tehdä uusi reissu Ikeaan.
Ja tästähän se kaikki alkoi. Minä kun en käsin tiskaa ja  halusin astianpesukoneen! Siitäpä ajatus sitten lähti lentoon...
Ja tästähän se kaikki alkoi. Minä kun en käsin tiskaa ja halusin astianpesukoneen! Siitäpä ajatus sitten sai siivet… Vanha hella pääsi siskon lomakotiin.
Välillä täytyi käyttää voimakeinoja - ja saattoihan siinä jokunen voimasanakin kuulua. Vanhat tasot olivat todella lujasti kiinni.  Kuvassa irroitusta kovin ottein. Onneksi isännällä ei mene sormi suuhun.
Välillä täytyi käyttää voimakeinoja – ja saattoihan siinä jokunen voimasanakin kuulua. Vanhat tasot olivat todella lujasti kiinni. Irroituksessa piti ottaa kovat otteet käyttöön. Onneksi isännällä ei mene sormi suuhun.