Joulu, joko se meni?

Kynttilätbalmuir

… niinhän siinä kävi, että joulu joutui liian joutuisasti. En oikein ehtinyt hypetykseen  mukaan, mutta joskus vain käy niin. Siitä huolimatta vietimme joulun maalla, ensimmäistä kertaa nykyisessä lomakodissamme. Annoin joululle luvan tulla sellaisena kuin se tulee, ilman odotuksia ja toiveita.

Tästä tuli hyvä joulu. Sain nukkua pitkiä öitä, töllöttää telkkaria, olla täydellinen sohvaperuna, lukea, mietiskellä ja levätä pois syksyn väsymystä. Veljeni vaimoineen piipahti joulukukan kera pikaisella yllätyskäynnillä aatonaattona ja voi, miten hyvä mieli siitä tuli. Joulupäivänä siskon ja karvatassun kanssa tehtiin pitkä kävelylenkki raikkaassa maalaisilmassa ja ihan rauhassa saatiin jutella siskojen juttuja, kun miehet siksi aikaa jäivät mieluummin keittiön pöydän ääreen turisemaan keskenään.

Kohta on aika jättää hyvästit kuluneelle vuodelle ja toivottaa tervetulleeksi uusi, jään mielenkiinnolla odottamaan mitä se tuo tullessaan.

Hyvää uutta vuotta!

Pyhäinpäivänä 2017

kataja

Pyhäinpäivänä 4.11. sytytän puutarhaan kynttilät edesmenneille rakkaille.  Lämmöllä heitä muistelen – äiti, isä ja mieheni vanhemmat. Ikävä on vuosien mittaan muuttanut muotoaan, mutta ajatuksissa he ovat läsnä usein.

Tänä vuonna puutarhaan syttyy myöskin yksi kynttilä uskolliselle perheenjäsenellemme, joka siirtyi koirien sateenkaarisillalle maaliskuussa. Yhä suuri on ikävä…

Rauhallista pyhäinpäivää!