Kesäaamun ihana valo

Niinhän se kolmiviikkoinen loma taasen hurahti. Maalla. Kaikenlaista touhua sisälsi – sukulaisvierailuja puolin ja toisin, terassin rakentamista, puutarhanhoitoa, hiukkasen kotomaan matkailua ja loputtomalta tuntuvan määrän raakalaudan maalaamista aidanrakennusvärkiksi. Kerittiinhän sitä vielä siskojen, serkun ja kälyn kanssa toki tyttöjen reissulla Ruotsin puolella piipahtaa. Ja siskojen kanssa maalaiskirpputorilla kiertää ihan väsyksiin asti, vaikkei oikein mitään edes ostettu… saati tarvittu.

Yhtä kaikki, sitä elämän kultareunaa, tuli kerättyä roimasti – mukavista hetkistä  sukulaisten kanssa, yhdessäolosta, keskusteluista, yhteisistä muistoista ja tunteesta, että kuuluu johonkin – tänne, omien joukkoon.

IMG_0063
Aamuaurinko kurkistaa keittiöön

Ehkä kaikkein parasta lomassa kuitenkin oli kiireetön puuhastelu isännän kanssa – milloin vietiin purkulautakuormaa jäteasemalle, milloin haettiin veneveistämöltä kuorma uutta lautaa, tai kun aamulla katsottiin taivaalle ja mietittiin tuleeko sateeseen taukoa sen verran, että voidaan jatkaa aidan maalaamista tai terassin rakentamista, vai tuleeko tästä luppopäivä sisätiloissa. Tai kun illallisen jälkeen istuttiin yhdessä sohvalla ja kuunneltiin lempimusiikkia.

Ja ne aamut – useasti aurinko herätti jo viiden aikaan, enkä millään olisi enää malttanut jatkaa unia. Aamun hiljaisuudessa iski monesti myös suunnaton ikävä karvatassua, jonka kanssa aamulenkit ovat saaneet päivän käyntiin vuosikaudet. Nyt päivän aloittivat Hesari ja kahvinkeittimen porina.

palaset

IMG_0080

IMG_0087

IMG_0069

IMG_0070

Loma on ohi, mutta kesä jatkuu!

Nämä kuvat otin eräänä aamuna, kun seurasin valon lisääntymistä. Oli oltava ripeä, sillä varjot ja heijastukset muuttuivat nopeasti auringon noustessa korkeammalle.

 

 

 

Palaset-lokerikko 80-luvulta

Ihan varmasti jokaiselta mökiltä tai kotoa löytyy jonkinmoinen aarteiden alttari. Meillä niitä on monta ja yksi on 80-luvulta peräisin oleva Palaset-lokerikko. Sekin on kiertänyt muutoissamme mukana ja hoitanut jos jonkinmoista tehtävää. Välillä se on ollut vessassa täynnä purkkeja ja kantanut hyllyillään kaikkea tarpeellista, välillä taasen ollut keittiössä mausteiden säilytyspaikkana.

Hauska lokerikko sinänsä ja sopii mihin tahansa ja miten päin vain. Sitä voi pitää pöydällä vaakatasossa tai nostaa pystyyn seinää vasten. Aina yhtä hyvännäköinen ja suunnittelultaan aikaansa sopiva. Yksinkertaisen kaunis.

DSC02373

Nyt lokerikko on meillä lomakodin keittiössä. Siinä on alati vaihtuva ”näyttely” ja tällä hetkellä mm. Ristomatti Ratian kynttiläkuppi ja lasimalja sekä Arabian tuotantoa vuosien varrelta. Ratia on myös tuon lokerikon suunnitellut.

Isännän kotoa on meille päätynyt muutama peltipurnukka, jotka ihan silkasta nostalgiasta olen säilyttänyt ja laittanut nyt Ratian seuraksi. Anopillani oli työpaikkansa kautta yhteys porilaiseen Aug. Lipsasen Kauppahuoneeseen, josta on peräisin peltipurkki ”Kauppahuoneen Juhla-kahvi”.   Kaunis purkki ja anoppini käytti sitä alkuperäisessä tarkoituksessaan, eli kahvin säilytykseen.

DSC02376

Riihimäen keittiölasipurkki on klassikko, joita meillä on sekä maalla että kaupungissa. Äärettömän käyttökelpoisia ja kauniita nekin.

Tässäpä päivän nostalgiapläjäys – nyt aurinkoon ja nauttimaan kesästä, kun sen vihdoinkin näytämme tänne saaneen!