Maukas arkikeitto

Vihanneskeitto arjen keskelle
Vihanneskeitto arjen keskelle

Töistä lähtö venyi taasen luvattoman pitkäksi, joten kaasu pohjassa kotiin ja karvakuonon kanssa lenkille. Kaupan kautta ei enää kotimatkalla kerinnyt kurvata ja siksi iltaruoka tulisi jälleen olemaan sarjassamme ”mitälie”… Koskahan sitä ehtisi/jaksaisi/viitsisi tehdä semmoisen ryhtiliikkeen, että miettisi koko viikon ilta-ateriat etukäteen ja ostaisi tarvikkeet jo hyvissä ajoin edellisenä viikonloppuna?

Kaapissa oli perunaa, porkkanaa, palsternakkaa ja sipulia. Hyvä! Kuorin ja pilkoin juurekset ja laitoin ne sipulin kanssa kattilaan kiehumaan, vettä niin paljon, että kasvikset juuri peittyvät. Sekaan kaksi kasvisliemikuutiota ja hyvä ripaus (Santa Maria) garam masala –maustetta. Kiehutin kypsäksi ja lisäsin suolaa maun mukaan. Sitten vain koko komeus sauvasekoittimella tasaiseksi.

Voilà! Sopisi kyllä keveytensä ansiosta vaikka vähän fiinimmänkin aterian alkukeitoksi.
Ruokaisamman version saa lisäämällä kattilaan loppuvaiheessa Koskenlaskija-sulatejuustoa.

Uunikalaa

Oi, oi kun oli hyvää! Resepti on uusimmasta Alkon Etiketti-lehdestä (3/2014). Olen aina mieltänyt Etiketin reseptit semmoisiksi, että niiden mukaan ateriaa valmistaakseen on ostettava Stockmannin herkkuosasto puolityhjäksi. Mutta ei sentään, ainakaan tässä. Alla lehdestä kopsattu ohje. Itse käytin lohta, sillä se sattui olemaan lähisupermarketissa tarjouksessa. Mausteyrtit tuoretta oreganoa ja lehtipersiljaa lukuunottamatta sain ”omasta maasta”. Olen alkukesästä ruvennut tökkäämään kaupan yrttiruukkujen jämät multaan, ja kas, melkein huomaamatta ne ovat innostuneet runsaaseen kasvuun.

Uunikalaa italialaisittain
(4 hengelle)
800 g siikaa, kuhaa tai lohta
sormisuolaa, valkopippuria myllystä

Kuorrutus:
3 viipaletta maalaisleipää
3 dl hienonnettuja yrttejä
(esim. basilikaa, ruohosipulia, lehtipersiljaa ja oreganoa)
1 dl kuorittuja auringonkukansiemeniä
50 g huoneenlämpöistä voita
0,5 tl sormisuolaa
0,3 tl valkopippuria myllystä

1. Poista kaloista ruodot. Mausta kalat kevyesti suolalla ja pippurilla.
2. Tee kuorrutus. Poista leivistä reunat. Paloittele leivät ja laita ne yrttien, siementen, voin ja mausteiden kanssa kulhoon. Surauta sauvasekoittimella tahnaksi. Taputtele tahna kalapaloille. Nosta jääkaappiin vartiksi.
3. Paista kaloja 200-asteisessa uunissa n. 10 minuuttia tai kunnes kala on kypsää.

Ruokajuomaksi sopii Hartwallin pirskahteleva Novelle Citronelle tai Lapin Kulta Arctic Malt Pils.

Ainekset koossa. Reseptin mukaan kulhossa olisi pitänyt olla auringonkukansiemeniä, mutta kaapista löytyi pussi siemensekoitusta, joten käytin sitä.
Ainekset koossa. Reseptin mukaan kulhossa olisi pitänyt olla auringonkukansiemeniä, mutta kaapista löytyi pussi siemensekoitusta, joten käytin sitä.
Yrttejä omasta "vihannesmaasta"
Yrttejä omasta ”vihannesmaasta”
Lopputulos oli viedä kielen mennessään.
Lopputulos oli viedä kielen mennessään.

Uunijuurekset

Juurekset

Helppo ja maukas syksyinen lisäke syntyy kotimaisista juureksista. Kuori ja pilko porkkanat, punasipuli ja palsternakka, lohko hyvin pestyt perunat kuorineen ja paloittele kukkakaali kukinnoiksi. Myös lanttu sopii mukaan oikein hyvin. Laita kaikki ainekset muovipussiin ja kaada päälle hyvä loraus ruokaöljyä, lisää pippuria ja suolaa myllystä ja jos haluat hieman lisämakeutta, myös ruokalusikallinen juoksevaa hunajaa. Sulje pussi, pyöräyttele ja anna juuresten maustua hetki. Levitä juuresseos leivinpaperin päälle uunipannulle ja paista 200-asteessa noin tunti. Juuresten tulee olla rapsakoita, ei lötkyjä. Juuresten määrä riippuu tietysti syöjien määrästä, joten tarkkoja mittoja on vaikea antaa. Oikeat suhteet oppii kokeilemalla. Kypsien juuresten päälle ripotellaan tuoretta persiljaa ja lisäkkeenä (jos sellaista kaivataan) toimii ripauksella suolaa maustettu turkkilainen jogurtti.

Ovatko nämä salaatteja?

Parina viikonloppuna on tullut kokeiltua Valion koekeittiön ruokareseptejä. Vähän kyllä huvittaa, että nämä alla olevat kulkevat salaatin nimellä… Makuasia. Molempien ohjeet löytyvät Valion nettisivuilta, joten tuhdin ruoan ystävän kannattaa kokeilla ja päätellä itse. Meille ainakin maistuivat vähän liiankin hyvin.

Cobb-salaatti
Cobb-salaatti

Cobb-salaatti (broileria, pekonia, avokadoa, kananmunia, Aura-juustoa, salaatinkerä, kirsikkatomaatteja, punasipulia, creme fraichea)…

Lämmin bratwurstisalaatti
Lämmin bratwurstisalaatti

Lämmin bratwurstisalaatti uunista ulos… (bratwursteja, paprikaa, luumutomaatteja, persiljaa, oliiveja, paneroituja sipulirenkaita, creme fraichea). No, tässä nyt sentään oli valtaosa kasviksia.

Vanhanajan lehtisalaatti

Pari vuotta sitten anoppini jäämistöä selvitellessä meni pesuveden mukana hyväntekeväisyyteen ihana, vanha keittokirja, joka sisälsi monta hyvää reseptiä. Yksi niistä oli vanhanajan lehtisalaatin ohje. Olisihan tuo varmaan löytynyt netistäkin oikealla hakusanalla, mutta siinäpä se – kuka olisi älynnyt tarkentaa hakua sanalla ”vanhanajan”?
Onneksi olen joskus liittynyt seuraamaan Pentti-Oskari Kankaan (rymättyläläisen Herrankukkaron kiireapulainen ja 7-Seinähullun viikonloppuisä jne. jne.) blogia ja sivustoa http://www.perjantairesepti.fi . Niinpä tuo salaatin ohje tupsahti eilen sähköpostiini kuin tilauksesta. Alla se siis sanasta sanaan sivustolta lainattuna:

Kulhollinen salaatinlehtiä
1 dl kuohukermaa
1 tl sinappia
1 tl sokeri
Ripaus suolaa
1 rkl etikkaa
2 kovaksi keitettyä kananmunaa
Huuhdo salaatinlehdet tarvittaessa, valuta ja revi. Vaahdota kermaa hiukan, mutta jätä se löysäksi. Sekoita joukkoon etikka, mausteet sekä kuoritut ja hienonnetut kananmunat. Kaada kastike salaatin päälle juuri ennen tarjoilua.

Kun nuorena tyttönä vierailin anoppilassa, oli pöydässä joka kerta tuota salaattia. Vaikka anoppini ei koskaan itse salaatteihin koskenut, oli sitä tehty aina varta vasten miniää varten. Vuosien varrella en saanut kirjoitetuksi muistiin ohjetta ja niin se ohje sitten unohtui pitkäksi aikaa jonnekin elämän pyörteisiin. Hyvät muistot anopista ja salaatista. Kiitos Pentti-Oskarin, nyt tuota salaattia tulee olemaan myös meidän pääsiäispöydässämme.

Tässä, niin kuin monessa muussakin asiassa, näyttää olevan koulukuntia: ohjeessa kananmunahakkelus sekoitetaan kermaan, anoppini lisäsi hakkeluksen koko komeuden päälle. Makuun tuolla ei varmastikaan liene vaikutusta.

Hauska yhteensattuma, sillä perjantaireseptistä vielä tietämättä, oli isäntä eilen jutellut puhelimessa lapsuudenystävänsä kanssa ja mistäpä muusta kun juuri tuosta salaatista! Siinä olivat raavaat miehet pohtineet keskenään mitä aineksia salaattiin aikanaan olivat äidit laittaneet. Yli 50 vuotta sitten pienten poikien päässä pyörivät aivan muut asiat kuin äitien salaattiohjeet.

Eilinen taisi olla nostalgian täyttämä, sillä isäntä ryhtyi muistelemaan myös oman anoppinsa bravuuria, läskisoosia. Sitä hän oli nuorena vävynä anoppilassa käynyt puuhellalta santsaamassa useampaan kertaan – vähän anteeksipyydellen. Äitini oli kyllä asiasta hyvillään – tie miehen sydämeen… jne. Läskisoosi tarjottiin meillä kotona aina keitettyjen perunoiden ja runsaan puolukkasurvoksen kera. Isännällä siis hyvät muistot anopistaan ja tämän läskisoosista, josta juttua lisää hieman tuonnempana…

Hyvää pääsiäisen aikaa!

Vanhanajan salaatti

Toisella yrittämällä näytti jo paljon paremmalta.
Toisella yrittämällä näytti jo paljon paremmalta.