Vuodenvaihteen pitkien pyhien aikana ehdittiin piipahtaa myös maalla. Ulkona joko pakkanen huiteli välillä -23 asteessa, vettä vihmoi tai lunta tuprutti taivaan täydeltä. Siispä pakollisia koiran ulkoilutuslenkkejä lukuunottamatta oli mukava keskittyä sisällä oleskeluun ja flunssasta toipumiseen. Ihanaa oli olla vain! Tai – ei nyt ihan. Työpisteeni virkaa hoiteleva vanha klaffipiironki siirtyi eteisestä olohuoneen puolelle ja olohuoneesta kannettiin lipasto eteiseen.
Päivä pitenee kukonaskeleen kerrallaan ja mitä enemmän kevättä kohden mennään, sitä kuumeisemmin täytyy miettiä mihin kohtaan taloa isken remppakynteni seuraavaksi. No jaa… totta puhuen minä suunnittelen ja kätevä isäntä toteuttaa. Keittiö rupeaa nyt olemaan pikku hiljaa mieluinen. Enää pientä fiilausta vailla…
TUTTUA JA TURVALLISTA 